Uusi tutkimusraportti tarjoaa uusia toimivia keinoja vahvistaa syrjäisiä, pieniä yhteisöja musiikin ekosysteemien avulla

10 kuukauden ajan Center for Music Ecosystems -tutkimuskeskus on tutkinut musiikin roolia ja tarkastellut resilienssiä osana paikallisia yhteisöjä kolmessa Pohjois-Atlantin yhteisössä. Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella musiikin merkitystä ja vaikutusta siihen, miten yhteisöt ajattelevat ja toimivat erilaisten taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien haasteiden parissa. Tutkimuksessa tarkastellaan musiikin käsitettä kokonaisvaltaisesti ja osoitetaan, että musiikkiin kannattaa panostaa sen kaikissa muodoissa ja käytännöissä, olipa yhteisö kuinka syrjäinen tahansa.

Resilienssi osana syrjäisten musiikin ekosysteemien kehittämistä

Raportti “Defining Resilience in Remote Music Ecosystems” esittelee erilaisia toimenpide-ehdotuksia ja joukon suosituksia paikallisten musiikki-ekosysteemien ja niiden yhteyksien vahvistamiseksi, osana pienten, keskisuurten ja maantieteellisesti eristyksissä olevien yhteisöjen kestävyystyötä. Toimenpide-ehdotusten perustana on ajatus siitä, että musiikki kaikissa eri muodoissaan ja toiminnoissaan muodostaa ekosysteemin. Tämä ekosysteemi koostuu tietyn alan toimijoista, rakenteista ja ympäröivistä muuttujista, ja se toimii vuorovaikutuksessa muiden yhteiskunnan alojen, kuten turismin ja urbaanin kehityksen kanssa.

Tutkimuksessa keskitytään itse resilienssin määritelmään ja musiikin ekosysteemien kykyyn kestää erilaisia sisäisiä ja ulkoisia häiriöitä. Projektissa tarkastellaan, kuinka resilienssi sisältyy kolmen alueen musiikin ekosysteemeihin, ja ehdotetaan toimivia keinoja resilienssin vahvistamiseksi. Pienempien ja syrjäisempien alueiden musiikki-ekosysteemien joustavuuden vahvistaminen antaa näille yhteisöille mahdollisuuden kestää häiriöitä ja selviytyä paremmin jatkuvista muutoksista, niin tänään kuin myös tulevaisuudessa.

Lue raportin lyhyt tiivistelmä englanniksi täältä.

Tavoitteena pitkäkestoisten ja kestävien musiikkiekosysteemien turvaaminen

Kunkin mukana olevan yhteisön osalta tutkimuksessa tarkastellaan seuraavia seikkoja:

• Nykytilanne (miten asiat ovat nyt)
• Tulevaisuuden skenaariot (miten asiat voisivat olla)
• Resilienssit rakennuspalikat (miten päästä perille).
• Resilienssin vaatiminen (mitä on otettava huomioon)
• Uhkat (nykyiset ja mahdolliset)

Näiden seikkojen kautta hahmotellaan, mitkä ekosysteemin osat edellyttävät resilienssiä ja mitä tarvitaan sen sisällyttämiseksi politiikkaan ja käytäntöihin.

Raportti sisältää 29 suositusta, jotka kuvaavat yksityiskohtaisesti eri toimien vaikutuksia mukana oleviin yhteisöihin. Niitä voidaan soveltaa myös muiden syrjäisten, urbaanien ympäristöjen ulkopuolella olevien yhteisöiden kehittämiseen.

Suositukset on jaoteltu lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin tuloksiin, koskien:

• Musiikin infrastruktuurin, paikkojen ja tilojen kartoittamisen vaikutusten dokumentointia;
• Sitä, kuinka musiikki voi parantaa ja tukea kaupunkien ja kolmannen sektorin virastojen, kuten matkailun tai kaupan alan, yhteisen viestintästrategian kehittämistä;
• Suosituksia siilojen purkamiseen ja yhteisöjen vahvistamiseen sitoutumalla tietoisesti ja tarkoituksellisesti musiikkiin ja paikallisiin muusikoihin;
• Paikallis- ja aluehallinnonkeinoja tukea musiikkia ja tapoja tuen jalkauttamiseen paikallisissa konteksteissa;
• Suosituksia nuorten tukemiseen ja koulutuksen kehittämiseen musiikin avulla;
• Musiikin roolia lahjakkuuden ja osaamisen ylläpitämisessä maastamuuton vähentämisessä ollen samalla väline uusien lahjakkuuksien liiketoiminnan houkutteluun.

Tutkimus pohjana konkreettisille toimenpiteille

Hankkeen seuraavassa vaiheessa 29 suositusta on tarkoitus panna täytäntöön paikallisten, alueellisten ja kansainvälisten kumppaneiden ja asiantuntijoiden kanssa uuden Music Policy Resilience Lab -konseptin muodossa. Toiminnan piiriin otetaan mukaan 15 uutta yhteisöä seuraavien 12 kuukauden aikana. Lisäksi tavoitteena on toteuttaa kuusi erillistä työpajaa, joissa mm. pyritään laatimaan toteutettavissa olevia poliittisia strategioita, linjauksia ja ohjelmia, joita voidaan soveltaa eri tavoin mukana olevissa yhteisöissä.