Organisaatio

Pohjoismaisen kulttuurirahaston organisaatio on kolmeosainen:

1. Rahaston johto ja henkilöstö, jotka hallinnoivat rahaston toimintaa ja kehitystä
2. Rahaston hallitus, joka on rahaston ylin päättävä elin
3. Rahaston asiantuntijat, jotka antavat perustan rahaston arviointityölle ja kulttuuripoliittisen työn kehittämiselle

Yhdessä nämä kolme toimijaa ovat vastuussa Pohjoismaisen kulttuurirahaston perustehtävästä eli pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön edistämisestä sen koko laajuudessa – Pohjoismaissa ja niiden ulkopuolella.

Rahaston johto ja henkilöstö

Rahaston johto ja henkilöstö ovat vastuussa rahaston päivittäisestä toiminnasta. Rahaston johtajana toimii Kristin Danielsen. Rahaston johto ja henkilöstö sijaitsevat Kööpenhaminassa Pohjolan talossa, jossa toimivat myös Pohjoismaiden neuvoston ja Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristöt. Johdon ja henkilöstön työhön kuuluvat kaikki organisaation strategiaan, kehittämiseen, hakemuskäsittelyyn, kumppanuuksiin ja verkostotyöhön liittyvät tehtävät sekä yhteistyö hallituksen ja asiantuntijoiden kanssa.

Hallitus

Hallitus on Pohjoismaisen kulttuurirahaston ylin päättävä elin. Siihen kuuluu 13 jäsentä, joista puolet nimittää Pohjoismaiden neuvosto ja puolet Pohjoismaiden ministerineuvosto.

Islantia, Norjaa, Ruotsia, Suomea ja Tanskaa edustaa kaksi jäsentä, kun taas Ahvenanmaalla, Färsaarilla ja Grönlannilla on yksi edustaja. Kaikki hallituksen jäsenet nimitetään kahden vuoden toimikaudeksi, ja hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tehtäviä hoitavat vuorotellen eri maiden edustajat.

Asiantuntijat

Pohjoismainen kulttuurirahasto käyttää asiantuntijoita, jotka tarjoavat vahvan ammatillisen perustan tukiohjelmiin saapuvien hakemusten käsittelylle. Asiantuntijaryhmän roolia ja kokoonpanoa arvioidaan säännöllisesti suhteessa rahaston tukiohjelmiin, saatuihin hakemuksiin sekä taide- ja kulttuurielämässä ilmeneviin tarpeisiin ja uusiin suuntauksiin.

Pohjoismaisen kulttuurirahaston historia ja rooli pohjoismaisessa yhteistyössä

Pohjoismainen kulttuurirahasto perustettiin vuonna 1966 osana pohjoismaisen yhteistyön virallistamista. Rahaston toimintaa ohjaa sopimus pohjoismaisesta kulttuurirahastosta, jonka kaikki Pohjoismaat ovat ratifioineet. Sopimuksen mukaan rahaston perustehtävänä on edistää pohjoismaista kulttuuriyhteistyötä sen koko laajuudessa – Pohjoismaissa ja niiden ulkopuolella. Rahastosta tuli näin ensimmäinen pohjoismainen yhteistyöelin, jolla oli ylikansalliset päätösvaltuudet.

Rahaston perustamisen juuret ovat toisen maailmansodan jälkeisissä vuosissa. Tuolloin oli selvää, että rauhanomaisten ja vakaiden yhteiskuntien kehittäminen vaati panostusta rajat ylittävään kulttuuriyhteistyöhön. Rahasto sai avainaseman virallisessa pohjoismaisessa yhteistyössä ja on perustamisestaan lähtien ollut maiden keskeinen yhteistyöelin Pohjoismaiden neuvoston ja Pohjoismaiden ministerineuvoston ohella. Rahaston toiminta rahoitetaan Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetista, jonka Pohjoismaiden neuvosto hyväksyy. Rahastolla on perustamissopimuksensa mukaan mahdollisuus vastaanottaa toimintaansa muutakin rahoitusta.

Pohjoismainen kulttuurirahasto on itsenäinen elin, ja sitä voidaan pitää julkisena toimijana, jolla on vapaasti käytettäviä varoja ja jonka toimintaa eivät ohjaa poliittisesti ohjatut päätökset. Rahaston itsenäinen asema mahdollistaa etsivän toiminnan, omien aloitteiden käynnistämisen sekä aktiivisen kulttuuripoliittisen toiminnan.