Unesco ja Pohjoismainen kulttuurirahasto toteuttavat yhdessä selvityksen ”Kulttuuri globaalina julkishyödykkeenä kestävän kehityksen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien edistämisessä”. Selvityksen taustalla on tarve selkiyttää kulttuurin merkitystä suhteessa kansainvälisiin haasteisiin nykypäivänglobaalissa poliittisessa ympäristössä. Käsite kulttuurista globaalina julkishyödykkeenä oli tärkeässä roolissa Unescon kulttuuripolitiikkaa käsittelevässä MONDIACULT-maailmankonferenssissa Meksikossa syyskuussa 2022, ja luo pohjaa kulttuurin vahvistamiselle osana YK:n kestävän kehityksen tavoitteita.
MONDIACULT-maailmankonferenssin loppujulistuksessa kulttuuri todetaan ensimmäistä kertaa maailmanlaajuiseksi julkiseksi hyödykkeeksi. Käsitteen avulla halutaan varmistaa, että kulttuuri tunnustetaan osaksi globaalia poliittista vuoropuhelua, sekä vahvistaa sen merkitystä kestävän kehityksen mahdollistajana.
Konferenssin julkilausumassa valtiot myös vaativat, että kulttuuri sisällytetään omana erityisenä tavoitteenaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Julkilausumassa määritellään myös joukko kulttuurisia oikeuksia, jotka on otettava huomioon valtioiden politiikassa. Näihin kuuluvat mm. taitelijoiden taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet tehdä taidetta vapaasti, alkuperäiskansojen oikeudet suojella ja välittää kulttuuriperintöään sekä yleisen kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelun ja edistämisen.
Globaalit julkishyödykkeet ovat ihmiskunnalle kuuluvia resursseja, joiden tarjoamisesta yksittäiset valtiot tai valtiosta riippumattomat toimijat eivät voi vastata yksin. Siksi niitä on ylläpidettävä ja suojeltava kaikkien maiden toimesta. Globaaleja julkishyödykkeitä ovat esimerkiksi terveys, yhteiset digitaaliset resurssit, biologinen monimuotoisuus ja maailmanlaajuinen rahoitusjärjestelmä.
Unesco ja Pohjoismainen kulttuurirahasto valmistelevat selvityksen kulttuurista julkishyödykkeenä osana MONDICULT-konferenssin liittyvää jatkotyötä. Selvitys sisältää kaksi vaihetta: Ensimmäisessä vaiheessa pyritään tarkastelemaan kulttuurin roolia julkishyödykkeenä ja tutkimaan kaikkia niitä tapoja ja aloja, joilla kulttuuri voi aktiivisesti edistää sekä sosiaalista että vihreää kestävää kehitystä. Toisessa vaiheessa keskitytään toimivien käytäntöjen tunnistamiseen. Missä tapauksissa kulttuurilla voidaan katsoa olleen olennainen rooli kestävän kehityksen globaalina julkishyödykkeenä? Mitä tuleva kehitysohjelma voi oppia näistä esimerkeistä?
UNESCO on Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö. Konkreettisten välineiden ja suositusten avulla se ohjaa valtioita edistämään olosuhteita, joilla varmistetaan, että perusoikeudet ja -vapaudet koskevat taiteilijoita, toimittajia, tutkijoita ja opettajia.