Puls

Tietoa Puls-ohjelmasta

Puls-panostus on auttanut luomaan pohjoismaisille artisteille avoimien keikkapaikkojen verkoston ja levittänyt taiteellisesti laadukkaita musiikkielämyksiä laajalle pohjoismaiselle yleisölle. Panostus on toiminut saman aikaisesti:

• konserttijärjestäjille suunnattuna tukiohjelmana,
• pohjoismaisten Puls-järjestäjien välisenä verkostona, sekä
• kulttuuripoliittisena kehitystyönä, jossa tehdään yhteistyötä kansallisten tukijärjestelmien kanssa kaikissa Pohjoismaissa. 

Miksi Puls?

Puls-ohjelman tavoitteena on ollut, että elävä musiikki ylittäisi laajemmin kansalliset rajat, mukaan lukien pienemmät musiikkigenret, aloitteet ja suuntaukset, jotka toimivat vastapainona musiikin alan kaupalliselle puolelle. Kaupallinen livemusiikki on tärkeä ja keskeinen tekijä osana musiikkiteollisuutta, mutta se voi hyvin helposti nousta muita hallitsevaksi osaksi, jos pienempää ja taiteellisempaa toimintaa alalla ei tueta ja vahvisteta.

Mitkä genret?

Puls on keskittynyt musiikkiin, joka operoi vapaasti tekijöiden, esiintyjien ja musiikkikuraattorien välisessä verkostossa sekä vuorovaikutuksessa taiteen tukijoiden ja markkinavoimien kanssa. Panostukseen ovat erityisesti sopineet niin sanotut rytmimusiikin genret. Samalla huomioidaan genrejen välinen liikkumavara, koska monet toimijat liikkuvat useiden tai kaikkien genrejen – mukaan lukien kokeellisen musiikin ja äänitaiteen – välillä. Kyse on alhaalta ylös -periaatteesta, jossa sisällön kuratoinnista vastaavat konserttijärjestäjät.

Viisivuotinen musiikkipanostus

Puls-ohjelman puitteissa on vuosina 2017-2022 jaettu noin 21 miljoonaa Tanskan kruunua keikkapaikoille ja festivaaleille Pohjoismaissa. Tuen kohderyhmänä ovat konserttijärjestäjät, jotka musiikkikuraattoreina mahdollistavat yleisön ja taideteoksen kohtaamisen ottamalla artisteja ohjelmistoonsa ja esittelemällä heitä uudelle pohjoismaiselle yleisölle. 

Pohjoismainen kulttuurirahasto on rahoittanut Puls-ohjelmaa. Vuosina 2019-2020 ohjelmaa rahoittivat tämän lisäksi Pohjoismaiden kulttuuriministerineuvosto, Tanskan taiderahasto, Musiikin edistämissäätiö Suomessa sekä Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö. 

Verkosto

Pohjoismainen kulttuurirahasto on edistänyt keikkapaikkojen ja verkostojen kehittymistä, tavoitteena mm. keskustella elävästä musiikista Pohjoismaissa, löytää yhteisiä ratkaisuja ja varmistaa pohjoismaisen elävän musiikin ja yleisön kohtaamisen käytännön toteutuminen. Tähän on kuulunut esimerkiksi kaikkien Puls-järjestäjien vuosittainen verkostokokous.

Taustaa

Pohjoismaiden yhteisillä musiikki-, kiertue- ja työmarkkinoilla on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Maiden talous on yhteenlaskettuna yksi maailman suurimmista, ja niiden välillä on esimerkiksi taiteen tukemiseen, työmarkkinarakenteisiin ja kulttuurin kulutukseen liittyviä monia yhtäläisyyksiä.

Elävästä musiikista on tullut yksi musiikkielämän keskipisteistä aikana, jolloin musiikin kulutusta hallitsevat suoratoistopalvelut. Elävä musiikki tarjoaa kaikkein suurimpia ja ainutlaatuisimpia musiikkielämyksiä, ja musiikkimarkkinoiden kehitys on voimakkainta juuri tällä saralla. Tästä näkökulmasta on paradoksaalista, että pohjoismaiset artistit esiintyvät vain harvoin muissa Pohjoismaissa. Yleisön tietämys muiden Pohjoismaiden musiikista on siten rajallista, ja artistien on ensin tehtävä läpimurto kansainvälisillä hittilistoilla ennen kuin he voivat tehdä läpimurron muissa Pohjoismaissa.

Tähän epäkohtaan Pohjoismainen kulttuurirahasto on halunnut tehdä muutoksen Puls-ohjelmallaan.