“Ilman kulttuuria emme ole mitään” – Maria Mediaas Jørstadin haastattelu

Signe Wulff

Maria Mediaas Jørstad koki hyvin kouriintuntuvasti kantavansa suurta ja raskasta vastuuta, kun hän näki hiljattain tilaston nuorten äänestysaktiivisuuden ja kulttuurin kulutuksen välisestä suhteesta. Yhdysvaltalaisnuoriin keskittyneen tutkimuksen mukaan taiteen ja kulttuurin parissa säännöllisesti aikaa viettävistä nuorista 40 % käytti myös säännöllisesti äänioikeuttaan vaaleissa. Niiden nuorten joukossa, joilla ei ollut suhdetta taiteeseen tai kulttuuriin, äänestysaktiivisuus oli sen sijaan hälyttävän alhainen: vain 1 %.  

Se oli järisyttävä tilasto, Maria kertoo ja toteaa: ”Taide ja kulttuuri saavat meidät ymmärtämään, että olemme osa maailmaa. Että meillä on paikkamme siinä ja että jokaisella yksilöllä on merkitystä. Taide ja kulttuuri luovat luottamusta, keskustelua ja yhteenkuuluvuutta.” Hän jatkaa toteamalla, että yhteenkuuluvuudelle onkin tarvetta maailmassa, josta on tulossa yhä jakautuneempi, kaoottisempi ja epävakaampi: ”Taide ja kulttuuri eivät ole vain koristeita, vaan yhteiskuntamme tärkeä osatekijä – demokratian keskeinen rakennuspilari.” 

Tätä tärkeää pilaria hän pitelee nyt käsissään ja voi vahvistaa sitä Pohjoismaisen kulttuurirahaston johtajana. Hän aloitti virassa syyskuussa 2023. ”Minulle on erittäin tärkeää, että taiteella ja kulttuurilla on parhaat mahdolliset toimintaedellytykset”, hän sanoo ja jatkaa laulavalla norjallaan: ”Meillä on rahastossa iso ja tärkeä tehtävä tämän vastuun kantajina.” 

Maria on syntynyt Tukholmassa ja varttunut Oslossa, ja hän itse löysi taiteen aloittaessaan lukion jälkeen kansanopiston teatterilinjalla. Hän koki teatterimaailman niin vahvasti omakseen, että päätyi myöhemmin kouluttautumaan alalle. Maria valmistui teatterituottajaksi Tukholman taideyliopistosta vuonna 1999. Koulutuksen jälkeen hän työskenteli useita vuosia Kansallisteatterin päätuottajana Oslossa ja sai myös ainutlaatuisen tilaisuuden tehdä tiivistä yhteistyötä Abban jäsenten kanssa, kun Oslossa toteutettiin suuri Mamma Mia! -tuotanto vuonna 2009.  

Vuonna 2015 Norjan kulttuuriministeriö perusti Talent Norge -nimisen organisaation, jota Maria palkattiin rakentamaan ja johtamaan. Tavoitteena oli luoda vahva panostus taide- ja kulttuurialan nuoriin kykyihin ja hankkia sille sekä julkista että yksityistä rahoitusta. Maria johti organisaatiota hyvin menestyksekkäästi. Hänen kahdeksan johtajavuotensa aikana perustettiin noin 50 ohjelmaa, joihin osallistui vuodessa yli 700 henkeä. Yksityiset rahoittajat investoivat ohjelmiin yli 500 miljoonaa kruunua. Talent Norgen malli sai suurta kansainvälistä kiinnostusta, ja vastaavia malleja on nyt kehitteillä monissa muissa maissa. 

Maria oppi Talent Norgesta sen, että kansanomaisuutta ja laaja-alaisuutta ei pidä pelätä. Organisaation työ nimittäin osoitti, että järjestelmällinen ja ammattimainen suhtautuminen kykyjen kehittämiseen tuottaa aidosti tulosta aivan kuten urheilussakin. ”Tässä ei kilpailla, vaan tunnistetaan puitteet ja edellytykset, joita nuori tarvitsee päästäkseen toteuttamaan täyttä kykypotentiaaliaan. Lisäksi tarvitaan yhteiskuntaa, joka osoittaa panostavansa taiteilijoihin ja taiteeseen elinkeinona”, hän sanoo.   

Pohjoismaisen kulttuurirahaston johtajana Marian työkenttä on pohjoismainen, ja hänen tehtävänään on vahvistaa kulttuuriyhteistyötä. Rahasto on osa virallista pohjoismaista yhteistyötä ja sidoksissa Pohjoismaiden neuvostoon ja Pohjoismaiden ministerineuvostoon, joiden kanssa se tekee tiivistä yhteistyötä. Pohjoismainen kulttuurirahasto perustettiin vuonna 1966, ja Maria hämmästelee sitä, miten visionääristä oli perustaa riippumaton, ylikansallinen kulttuurirahasto tuohon aikaan: ”Maat ymmärsivät jo pohjoismaisen yhteistyön perustamisvaiheessa, että kulttuurin tulisi ehdottomasti olla avainasemassa. Kulttuuri luo identiteettiämme ja yhteenkuuluvuutta.”

Hänen mukaansa visionääristen perustajien perintö velvoittaa, ja yhtä velvoittavaa on johtaa vahvaa ja vakiintunutta organisaatiota etuoikeutetussa Pohjolassa: ”Pohjoismaat ovat yhteenlaskettuna maailman 12. suurin talous, ja yhteiskuntamme perustuvat tärkeisiin arvoihin, kuten sananvapauteen ja taiteen vapauteen. Emme silti elä eristyksissä, joten meidän pitää hahmottaa ja tehdä työtämme myös globaalisti.” 

Pohjoismainen kulttuurirahasto käynnisti vuonna 2020 temaattisen Globus-panostuksen, joka luo uusia mahdollisuuksia rajat ylittäville kulttuuri- ja taidealan yhteistöille myös Pohjoismaiden ulkopuolella. Marian mukaan panostus on ollut suuri menestys. Vaikka sen on määrä päättyä vuoden 2025 lopussa, hänen visionaan on, että konseptia viedään eteenpäin ja kehitetään. 

Maria toivoo, että rahasto jatkaisi avautumista kohti maailmaa. Se on tärkeää paitsi siksi, että taide ei ylipäätään tunne maarajoja, vaan kulkee vapaasti kansallisuuksien, kulttuurien ja alueiden välillä. Mutta myös siksi, että maailmassa eletään juuri nyt niin dramaattisia aikoja, hän sanoo. Hän kirjoittaa rahaston vuoden 2023 vuosikertomuksen esipuheessa näin: ”Vahvan kansainvälisen ja pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön merkitys on entistä ilmeisempi nyt, kun jännitteet kasvavat maailmalla ja suuret inhimilliset sekä geopoliittiset kysymykset painavat päälle.” 

Taiteen maailmankartta on muutoksessa, ja nyt on syytä kutsua ihmisiä mukaan ylikansallisiin ja globaaleihin yhteisöihin: ”Ukrainan sota johtaa muutoksiin omalla lähialueellamme. Jotkin yhteistyösuhteet vahvistuvat, kun taas toiset muuttavat muotoaan. Otetaan esimerkiksi Barentsin alueen kulttuuriyhteistyö, jonka toimeksianto muuttuu, ja yhteistyömme Baltian maiden kanssa on saanut uutta huomiota. Selvää on, että nyt tarvitaan Globuksen kaltaisia aloitteita, jotka edistävät osaamisen jakamista, vastavuoroista tukea, yhteenkuuluvuutta sekä yhdenvertaista yhteistyötä. Haluamme edistää kaikenlaista keskustelua ja avoimuutta suhteessa taiteeseen. Erimielisyys ei ole vaarallista, vaan antoisaa. On etuoikeus voida hallinnoida taidetta ja kulttuuria, koska se antaa mahdollisuuden paitsi esitellä vivahteita myös vaatia vivahteikkuutta”, hän kiteyttää.  

Marialla on henkilökohtainen suhde siihen, mitä taiteen vivahteiden ja vapauden menettäminen merkitsee. Hänen miehensä on nimittäin kveenisukua ja johtaa Norjassa kveeniteatteria. Kveenit ovat kansanryhmä, joka asutti alun perin Norjan, Ruotsin ja Suomen pohjoisosia. Kveenien kulttuuria norjalaistettiin 1800–1900-luvuilla, ja asiaa selvitetään Norjan suurkäräjien vuonna 2018 asettamassa totuus- ja sovintokomissiossa. Komissio tutkii epäoikeudenmukaista kohtelua, jota Norjan valtio kohdisti kveenien lisäksi myös saamelaisiin, norjansuomalaisiin ja metsäsuomalaisiin. ”Jos kansa halutaan murtaa, ensin otetaan pois kulttuuri. Samalla häviää identiteetti, ja lopuksi kansasta tulee täysin näkymätön”, Maria sanoo. 

Marialla on poikkeuksellinen kyky hahmottaa rakenteita ja rutiineja ja yhtä paljon uskallusta järjestelmälliseen työskentelyyn, jossa uudistetaan toimimattomia asioita. Näin sanoo Norjan Kansallisbaletin taiteellinen johtaja Ingrid Lorentzen, joka työskenteli Marian ja Talent Norgen kanssa samassa osoitteessa Oslon kauniissa oopperatalossa. Pari on tehnyt viime vuodet tiivistä yhteistyötä, ja he olivat pääarkkitehteinä uudessa Artemisia-koreografiohjelmassa, jonka tavoitteena oli taata koreografeille yhdenvertaiset mahdollisuudet sukupuolesta riippumatta. Artemisian lanseerausvuoden 2019 jälkeen naispuoliset koreografit ovat toteuttaneet 27 uutta teosta. Niistä seitsemän on nähty päänäyttämöllä, jolla yksikään naiskoreografi ei ollut aiemmin ollut vetovastuussa. ”Maria on tosi tarmokas ja energinen, ja hänellä on ilmiömäinen kyky hahmottaa suurempia kokonaisuuksia. Ennen kaikkea hän myös uskaltaa muuttaa asioita, jos jokin ei toimi”, Ingrid Lorentzen sanoo ja jatkaa: ”Yleensä ihminen tyytyy siihen, mikä on ennestään tuttua, mutta Maria ei ole sellainen. Hän on opettanut minulle, että jos jossain näkee parannettavaa, toimeen pitää tarttua nyt, koska muuten momentum saattaa mennä ohi.” 

Momentum. Juuri sitä Maria kokee nyt työssään. Hän kokee tulleensa hyvin toimivaan rahastoon, jolla on vahva perusta ja joka on vahvojen näyttöjensä pohjalta valmis paitsi uuteen aikakauteen hänen johdollaan myös uuteen strategiakauteen sekä kulman takana oleviin 60-vuotisjuhliin. 

Rahasto tekee jo nyt oma-aloitteista työtä uusien verkostojen ja yhteistyökuvioiden edistämiseksi, ja Maria haluaa jatkaa tällä linjalla. Hän haluaa myös nähdä, miten rahasto voisi olla mukana luomassa ja inspiroimassa kehitystä, joka laajentaa pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön rahoituspohjaa. Kun Maria oli Talent Norgen johdossa kahdeksan vuoden ajan, yli 50 % kaikesta talenttiohjelmien rahoituksesta tuli yksityisiltä rahoittajilta. Se tarkoitti yli puolen miljardin kruunun yksityistä rahoitusta nuorten lahjakkuuksien kehittämiseen. Tätä kokemusta hän haluaa tuoda myös rahaston työhön ja muihin pohjoismaisiin yhteyksiin. 

Talent Norgessa hän näki myös sen, millainen vahvuus yksityisten ja julkisten rahoitusmuotojen yhdistämisessä piilee. Se voi hänen mukaansa vahvistaa ja juurruttaa taidetta ja kulttuuria yhteiskunnassa. Kun käytössä on enemmän rahaa, myös vaikuttavuus on suurempaa ja laajempaa: ”On tervettä, että luovuus saadaan esiin yhteiskunnan kaikissa osissa. Taide voi saada meidät pois omista kuplistamme. Taide luo empatiaa ja luottamusta, ja niille on nyt käyttöä.”