Unesco ja Pohjoismainen kulttuurirahasto yhdistävät voimansa vahvistaakseen kulttuurin asemaa osana vuoden 2030 jälkeistä kestävän kehityksen ohjelmaa

Unesco ja Pohjoismainen kulttuurirahasto ovat vuodesta 2022 lähtien tarkastelleet kulttuurin roolia julkisen politiikan kehittämisessä entistä osallistavampaan suuntaan. Yhteistyön tuloksena Unesco on nyt julkaissut raportin, ”Acting for the Recognition of Culture as a Global Public Good and a Stand-Alone Goal“. Raportin perustana on Unescon kulttuuripolitiikkaa ja kestävää kehitystä käsitelleen MONDIACULT-maailmankonferenssin loppujulistus (2022), joka käsittelee kulttuurin asemaa julkishyödykkeenä.

Unescon ja Pohjoismaisen kulttuurirahaston yhteistyö heijastaa myös molempien kumppanien sitoutumista kulttuurin roolin edistämiseen osana kestävää kehitystä Agenda 2030:n täytäntöönpanossa sekä sen jälkeisenä aikana.

“MONDIACULT 2025 lähestyy, ja nyt julkaistu kattava raportti muistuttaa siitä, miksi kulttuuri on tärkeää julkisen politiikan kannalta ja toisinpäin. Kannustan pohtimaan uudelleen kulttuuristen oikeuksien periaatteita, kulttuurin kykyä toimia kestävän kehityksen kannustimena sekä kulttuurienvälistä vuoropuhelua rauhan ja turvallisuuden edistämiseksi”, sanoo Unescon kulttuurista vastaava apulaispääjohtaja Ernesto Ottone R.

Maailmanpoliittinen toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelman hyväksymisen jälkeen. Tarve uudenlaiselle, kulttuurisesti monimuotoiselle monenvälisyydelle on kasvanut ihmisten liikkuvuuden lisääntyessä, eriarvoisuuden syventyessä sekä terveys-, ruoka- ja ilmastokriisin kärjistyessä. Nämä haasteet ovat haitanneet kestävän kehityksen tavoitteissa edistymistä. Kaikilla yhteiskunnan tasoilla tarvitaan nykyistä yhteisö- ja ihmislähtöisempää kehitystä. Koronapandemia, ilmastokriisi ja nopea tekninen kehitys ovat entisestään kärjistäneet eriarvoisuutta maiden välillä ja sisällä, mikä on voimistanut vaatimuksia yhdenvertaisuudesta ja sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta.

”Kulttuuri tulisi ottaa nykyistä selvemmin mukaan keskusteluihin, jotka koskevat kestävää kehitystä ja politiikan kehittämistä. Erityisen tarpeellista se on tänä monimutkaisten haasteiden aikana”, sanoo Pohjoismaisen kulttuurirahaston johtaja Maria Mediaas Jørstad. ”Tässä raportissa hahmotellaan selkeitä etenemistapoja, joilla kulttuuri saadaan tunnustettua globaaliksi julkishyödykkeeksi, vahvistaen näin entisestään kulttuurin roolia yhteiskuntien osallistavan ja kestävän kehityksen keskeisenä kannustimena. Dokumentti avaa myös uusia mahdollisuuksia kulttuuripolitiikan kehittämiseen, koska se edistäisi nykyistä monialaisempaa ymmärrystä kulttuurin roolista yhteiskunnan eri aloilla. Samalla se korostaisi kiireellistä tarvetta vahvistaa kulttuurioikeuksia, kulttuuri-ilmaisun monimuotoisuutta ja alan taloudellista kestävyyttä.”

Tätä taustaa vasten YK:n pääsihteeri julkaisi raportin ”Our Common Agenda”, jossa korostetaan kulttuurin roolia kestävän kasvun kannustimena sekä työpaikkojen luomisen, ekologisen kestävyyden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistäjänä. YK:n yleiskokous hyväksyi syyskuussa 2024 tulevaisuussopimuksen, jossa jäsenvaltioita kehotetaan nimenomaisesti sisällyttämään kulttuuri osaksi talous-, sosiaali- ja ympäristöpolitiikkaa.

Nykyisessä Agenda 2030 -toimintaohjelmassa kulttuuri ei saa kovin paljon huomiota. Nyt maailmanyhteisö alkaa vähitellen pohtia vuoden 2030 jälkeistä toimintaohjelmaa, ja Unesco ehdottaa kulttuurin ottamista mukaan ohjelman erityistavoitteeksi.