Mitkä ovat ihanteellisen residenssijakson tunnusmerkit? Missä päin Pohjolaa on paikkoja, joissa on erikoisosaamista ja joita voitaisiin vahvistaa vaihtamalla taiteellisia ideoita ja kädentaito-osaamista? Uudessa pohjoismaisessa yhteistyöaloitteessa pyritään vahvistamaan residenssitarjontaa, jonka avulla taiteilijat voivat syventää erikoisosaamistaan ja -taitojaan taidekäsityön ja muotoilun alalla.
Pohjoismaisen kulttuurirahaston, Tanskan taiderahaston ja Norwegian Crafts -organisaation uudessa kumppanuusaloitteessa selvitetään tarpeita ja hankitaan tietoa, jotka liittyvät residenssien käyttöön taidekäsityö- ja muotoilualalla. Aloitteen tavoitteena on tukea alan taiteellista kehitystä ja innovointia sekä edistää pitkällä aikavälillä uusien residenssien perustamista Pohjoismaihin.
Aloite käynnistetään avoimella haulla, jonka rahoittavat ensivaiheessa Tanskan taiderahasto ja Norwegian Crafts -organisaatio Norjassa. Haku tarjoaa pääosin Norjassa tai Tanskassa toimiville taidekäsityöläisille ja muotoilijoille mahdollisuuden hakea residenssipaikkaa tuotantoympäristöistä eri puolilta Pohjolaa.
Tanskalainen Kulturens Analyseinstitut -tutkimuslaitos on otettu mukaan analysoimaan hakemusdataa ja keräämään kokemuksia, jotta aloitteen kolme yhteistyöorganisaatiota saisivat tutkimukseen perustuvaa tietoa residenssitoiminnan kehittämiseen sekä kokemusten levittämiseen ja jalkauttamiseen ympäri Pohjolaa.
Residenssipaikkaa voi hakea olemassa olevista residensseistä, jotka sijaitsevat Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Islannissa, Ahvenanmaalla, Färsaarilla tai Grönlannissa. Haku voi kohdistua myös paikkaan, joka on tärkeä hakijoiden taiteellisen kehityksen kannalta ja josta saattaa oikeanlaisella tuella tulla residenssi, johon muutkin voivat vähitellen hakea. Avoimeen hakuun perustuvalla selvityksellä on tarkoitus kartuttaa tietämystä residenssijakson merkityksestä tämän taidealan toimijoille.
Aloitteen takana olevat organisaatiot toivovat siksi runsaasti hakemuksia, joissa toimijat arvioivat residenssien hyödyntämistä urakehityksen työkaluina ja sitä, miten ne parhaiten toimivat eri hakijoiden näkökulmasta.
Aloitteen yhteistyöorganisaatiot ovat panneet merkille alan kokemat suuret rakenteelliset muutokset ja sen, että Pohjolassa yhä toimivat kädentaitoihin erikoistuneet tuotantoympäristöt taistelevat usein olemassaolostaan markkinaehtojen puristuksessa.
Aloite keskittyy kulttuurisesti kestävään kehitykseen ja tarkastelee sitä, miten taiteen tukiorganisaatioiden välinen uusi yhteistyö voisi vahvistaa joitakin pohjoismaisia tuotantoympäristöjä. Siten niiden tulevaisuus olisi kestävämmällä pohjalla ja osaaminen voisi siirtyä mielekkäällä tavalla tuleville sukupolville.